Tein tuossa hetki sitten kävelylenkin Tampereen keskustassa ja huomasin, että valtava osa keskustaan liittyvistä muistoista sijoittuu juurikin 90-luvun lopulle, jolloin ramppasin keskustassa lukiossa päivittäin. Muun muassa Vikkuloiden sijainnit ovat edelleen muistissa, vaikka vanhentuneiden halpojen suklaapatukoiden luvatut laarit ovat enää muisto vain. Viimeiset melkein viisitoista vuotta onkin sitten kulunut pääasiassa Hervannan huudeilla.
Toki joukosta löytyi jotain uuttakin (silta alarannassa) ja autonrengastaidetta Ratinan stadionin kupeessa...
Niagarassa kävin äitin kanssa katsomassa Kaurismäen Juhan. Taisipa siinä vuosi tai pari vierähtää välissä, kun seuraavan kerran siellä katseltiinkin Pahaa verta :).
Jotenkin suo suosikkitalot keskusta-alueella ei ole sieltä uusimmasta päästä.
Ok, ei kaikki muistot niin vanhoja ole, häät yhdeksän vuotta sitten vietettiin tässä hyvinkin lähellä...
Koskenrantaan mahtuu myös koko kirjo lukioväen kirmailuista, teekkarikasteeseen jne.
Nykyään on tullut enemmänkin jäätyä. Ennen tuli lähdettyäkin.
Paitsi kesällä mennään taas. Tällä kertaa nokka kohti pohjoista. Saas nähdä mitä sieltä löytyy.
Toki joukosta löytyi jotain uuttakin (silta alarannassa) ja autonrengastaidetta Ratinan stadionin kupeessa...
Niagarassa kävin äitin kanssa katsomassa Kaurismäen Juhan. Taisipa siinä vuosi tai pari vierähtää välissä, kun seuraavan kerran siellä katseltiinkin Pahaa verta :).
Jotenkin suo suosikkitalot keskusta-alueella ei ole sieltä uusimmasta päästä.
Ok, ei kaikki muistot niin vanhoja ole, häät yhdeksän vuotta sitten vietettiin tässä hyvinkin lähellä...
Koskenrantaan mahtuu myös koko kirjo lukioväen kirmailuista, teekkarikasteeseen jne.
Nykyään on tullut enemmänkin jäätyä. Ennen tuli lähdettyäkin.
Paitsi kesällä mennään taas. Tällä kertaa nokka kohti pohjoista. Saas nähdä mitä sieltä löytyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti